Helsingin kaupunki kannustaa käyttämään talvella kitkarenkaita
Kitkarenkaiden käytön yleistyminen vähentäisi merkittävästi katupölyn määrää, liikennemelua ja tienpintojen kulumista. Helsingin kaupungin tavoitteena onkin kasvattaa kitkarenkaiden osuutta kaupungin talviliikenteessä nykyisestä vajaasta 30:stä 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on kirjattu sekä Helsingin ilmansuojelusuunnitelmaan että meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan. Talvirengasjakauman kehittymistä seurataan ajorataan upotettavilla tunnistimilla, joiden avulla pystytään arvioimaan nastarenkaiden osuutta liikennevirrassa.
Viestintäkampanja rengasvalintojen ympäristövaikutuksista
Helsingin kaupungin keväällä 2020 teettämän kyselyn mukaan autoilijat kaipaavat lisää tietoa rengasvalintojen ympäristövaikutuksista. Viime syksynä käynnistyneessä kampanjassa viestitään kitkarenkaista etenkin paremman ilmanlaadun ja ääniympäristön näkökulmista. Kampanja jatkuu syksyllä 2021 kaupunkiympäristön toimialan johdolla.
Kitkarenkaan pito jäisellä tienpinnalla ei ole yhtä hyvä kuin nastarenkaalla, mutta erot kaventuvat renkaiden kulumisen myötä. Liikenneturvallisuuden kannalta talvirengastyyppiä oleellisempaa on tiedostaa vallitsevat keliolot ja sovittaa ajotapa niiden mukaan. Kitkarenkaita voikin perustellusti suositella ajonvakautuksella varustettuihin henkilöautoihin.
Uusi tieliikennelaki mahdollistaa nastarenkailla läpiajon kieltämisen oheisella liikennemerkillä. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti 8.2.2022 nastarengaskieltokokeilun käynnistämisestä Lönnrotinkadulla syksyllä 2022.
Muissa Pohjoismaissa kitkarenkaiden käyttöä on edistetty jo pitkään järeillä toimenpiteillä. Ruotsissa katukohtaisia nastarengaskieltoja on muun muassa Tukholmassa ja Göteborgissa. Norjassa otettiin käyttöön nastarengasmaksut vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen esimerkiksi Oslossa sekä ilmanlaatu että liikenneturvallisuus ovat parantuneet.
Nastarenkaiden osuus liikennevirrassa syksyllä 2021
Nastarenkaiden osuutta Helsingin talviliikenteessä on seurattu kuulohavaintomenetelmällä vuodesta 2010 lähtien. Tänä vuonna kokeillaan uudenlaisten automaattisten seurantajärjestelmien toimivuutta kahdessa eri mittauspisteessä. Järjestelmät tunnistavat nastarenkailla varustetut ajoneuvot joko renkaiden tuottaman värähtelyn tai äänien perusteella.
Ajoradan pintaan upotetut tunnistimet sijaitsevat Mäkelänkadulla ja Pakilan seudulla. Edelliseen liittyvästä järjestelmästä vastaa Innofreaks Oy ja jälkimmäisestä Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terra. Molemmat järjestelmät toteutetaan Oma ilmanlaatu -kokeiluna osana Helsingin kaupungin koordinoimaa UIA HOPE -hanketta.
Lisätietoja:
Jussi Kulonpalo, Helsingin kaupunki/UIA HOPE -hanke, puh. 040 569 2561
Jouko Lahti, J Lahti Interaction, puh. 050 592 4240