Tieliikennelain uudistuksen vaikutukset rengastukseen seurannassa

(Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen)

Talvirengaspakko muuttui keliperusteiseksi uuden tieliikennelain myötä. Uudistuksen vaikutuksia kesä- ja talvirenkaiden käyttöön arvioidaan parhaillaan konsulttitoimisto J Lahti Interactionin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille tuottamassa kaksivuotisessa seurantaprojektissa. Seurannan loppuraportti julkaistaan lokakuussa 2021.

Uudistuksen tavoitteet ja odotukset

Talvirengassäännöt uudistettiin vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Tavoitteena on lisätä tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikkumisesta. Uudella sääntelymallilla haluttiin kohdistaa talvirenkaiden käyttö olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä.

Lainvalmistelussa sääntelymallin arvioitiin vähentävän hieman talvirenkaiden käyttöä erityisesti Etelä-Suomessa ja lisäävän kitkarenkaiden osuutta talvirenkaiden käytöstä. Lakiuudistus voisi näin vähentää nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä ja haittavaikutuksia. Sen ei kuitenkaan arveltu johtavan merkittäviin muutoksiin talvirengastottumuksissa.

Kitkarenkaiden suosio jatkaa kasvuaan

Toistaiseksi suomalaisautoilijat ovat noudattaneet uusia talvirengassääntöjä varsin mallikkaasti. Tammi-helmikuun vaihteessa 2021 toteutetussa parkkipaikkaseurannassa kesärenkaita havaittiin vain 4 henkilöautossa reilun 1 200 auton otoksessa. Osuus (0,3 %) on täsmälleen sama kuin vastaavassa VTT:n selvityksessä alkuvuonna 2018.

Kitkarenkaiden suosio näyttäisi lisääntyneen myös uuden tieliikennelain aikana. Parkkipaikkaseurannan mukaan kitkarenkaiden osuus Suomen talviliikenteessä on jo 19 %, kun se 2010-luvun alussa oli vain 12 %:n tuntumassa.

Eurooppalaisten rengasvalmistajien ETRMA:n myyntitilastojen valossa muutos näyttää vieläkin selkeämmältä. Viime vuonna kitkarenkaiden osuus Suomen markkinoille toimitetuista talvirenkaista oli peräti 24,4 %, kun se vuonna 2018 oli vain 17 %.

Samansuuntainen kehitys on nähtävissä myös Vakuutusyhtiö Ifin Nasta haaste -kyselyissä. Viime syksynä kyselyyn osallistui yli 20 000 vastaajaa, joista 19,4 % ilmoitti käyttävänsä talvella kitkarenkaita. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli vain 14 %.

Automaattista nastarengasseurantaa

Väylävirasto käynnisti automaattisen nastarengasseurannan Tutkimuskeskus Terran kehittämällä nastarengasluokittimella Alavudella (Kt 66) ja Saaramaalla (Vt 26) talvikaudella 2019 - 2020. Nastaäänien tunnistamiseen perustuvaa seurantaa laajennettiin sittemmin Luumäelle, Marttilaan ja Tervolaan (Vt 4) sekä Helsingin Pukinmäkeen osana HOPE-hanketta.

Syksyllä 2021 nastarenkaiden ropina alkoi kuulua Pohjois-Suomessa jo lokakuun alkupuolella ja Keski-Suomessa lokakuun puolivälin jälkeen. Etelä-Suomessa nastarenkaiden keliperusteiselle käytölle oli lokakuussa tarvetta vain parina pakkasaamuna. Helsingin parkkipaikkaseurannassa suurin osa talvirenkaista olikin nastattomia lokakuun viimeisellä viikolla.

Taustalla koronaa ja kelivaihteluita

Talvet eivät todellakaan ole veljiä keskenään. Talvikaudella 2019–20 kunnon talvikelit olivat eteläisessä Suomessa harvassa, mutta talvella 2020–21 talvirenkaat olivat tarpeen usean kuukauden ajan. Vaikutusten arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon myös koronapandemian vaikutukset liikkumiseen ja rengaspalvelujen saatavuuteen.

Seurantaprojektin loppuraportti julkaistaan syksyllä 2021, mutta todennäköisesti seurantaa on tarvetta jatkaa pidemmällä tähtäimellä. Merkittäviäkin muutoksia rengaskäytännöissä saattaa ilmetä sitä mukaa kun nykyisiä rengassarjoja ajetaan vaihtokuntoon.

Tutkimusraportti:

Tieliikennelain uudistuksen vaikutus talvi- ja kesärenkaiden käyttöön (Jouko Lahti, Panu Sainio/ Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 10/2021)

Lisätietoja:

Riikka Rajamäki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, puh. 029 534 6172
Jouko Lahti, J Lahti Interaction, puh. 050 592 4240